AFS-alumni, feministiräppäri Adikia ja kuvataiteilija Kirsikka Ruohosen unelmamaailmassa kaikki ovat niin ihonväristä, kulttuurista kuin sukupuolestakin riippumatta tasa-arvoisia. Ruohonen on aktiivinen AFS-vapaaehtoinen ja toiminut hakijahaastattelijana, yhdyshenkilönä ja kotihaastattelijana. Hän esiintyy AFS:n 70-vuotisjuhlaillallisella.

Adikia julkaisi ensimmäisen  albuminsa vuonna 2017. Tänä vuonna Adikia on esiintynyt muiden naisräppäreiden kanssa muodostetussa D.R.E.A.M.G.I.R.L.S. ! -kokoonpanossa FLOW-festivaaleilla, EVS -talk showssa ja loppuunmyydylle Tavastialle. Hän kiertää Suomea soolokeikoilla ja vetää Matriarkaatti-klubia ja  -podcastia.

D.R.E.A.M.G.I.R.L.S. Tavastialla 18.10.2018. Kuva: Ninni Vidgren

Kelataanpa vähän taaksenpäin. Ruohonen on syntyi Lahdessa, mutta kasvoi Helsingissä, Martinlaakso-Myyrmäki akselilla, M-junan varrella. “Mulla oli nuorena paljon harrastuksia ja opin jo lapsena liikkumaan itsenäisesti, teininä tuli tietysti paljon kuljettua junalla Helsinkiin. Länsi-Vantaa oli mielestäni täydellinen yhdistelmä urbaania virikettä ja luontoa, josta pääsi nauttimaan esim. pururadoille ja Malmikartanon jätemäelle.”

Ruohonen vietti AFS-vuoden Japanissa vuonna 2008. Hän kertoo päätyneensä Japaniin vähän sattumalta. Hänellä ei ollut Japanista suuria ennakko-odotuksia tai -oletuksia ja uskoo sen olleen yksi syy onnistuneeseen vaihtokokemukseensa: “Lähinnä halusin vain päästä mahdollisimman kauas ja uskoin, että japanin kielitaidosta voisi olla hyötyä tulevaisuudessa.”. Hän lisää vielä virnuillen toisenkin syyn kohdemaavalinnalleen: “Minusta oli hienoa, että kirsikan kukat olivat niin tärkeässä roolissa kulttuurissa, lähinnä koska nimeni on Kirsikka.”

Kirsikan kotialbumin aarteita vuodelta 2008

Helppoa vaihto-oppilaan arki ei kuitenkaan aina ollut – ennen niin vapaat rajat piti neuvotella japanilaisen isäntäperheen kanssa uudestaan. Vaikein asia Ruohoselle vaihdossa olikin itsenäisyyden menettäminen – olihan hän jo lapsena tottunut kulkemaan omia aikojaan. Ruohonen sai harrastaa ja toteuttaa itseään, muttei esimerkiksi Suomessa totuttuun tapaan seurustella kavereiden kanssa iltaisin. Hän kävi “live houseissa” katsomassa indie-bändejä niin paljon kuin host perheeltä heltyi joustoa. Kulttuurieroista johtuen mielipahaa ei kuitenkaan aina sanottu ääneen, vaan viesti saattoi tulla kautta rantain: “Sain jonkin verran noottia chapteriltä, etten ollut tarpeeksi huomaavainen host-äitiäni kohtaan, mutta senkin sain lopulta pyydettyä anteeksi. Keskityin lopulta asioihin, joihin perheen säännöt antoivat myöten, eikä lopulta itsenäisyyden puute niin paljon haitannutkaan.”

Kirsikan kotialbumin aarteita vuodelta 2008

Toisaalta myöhemmin Ruohonen huomasi silloin rajoitetusta elämästä olleen hyötyäkin: ”Itsenäisyyden menettämisen kokemukseen paradoksaalisesti liittyen, itsenäistyin lopulta tosi paljon.” Hän jatkaa:

“Opin luottamaan itseeni, viihtymään itsekseni ja toisaalta tutustumaan uusiin ihmisiin helpommin. Jännitin sosiaalisia tilanteita huomattavasti enemmän ennen vaihtarivuotta. Vuosi toi itseluottamusta omaan olemukseen.”

Esiintyvälle artistille itseluottamus on tärkeä kulmakivi. Lisäksi Ruohonen oppi katsomaan maailmaa maailmaa paljon avarammin. Vuosi vahvisti artistin taipumusta uteliaisuuteen ja antoi rohkeutta tarttua uudenlaisiin haasteisiin. Hän oppi vuoden aikana sujuvan japanin kielen ja ymmärsi, että uuden taidon oppiminen on mahdollista, jos vaan ottaa sen tavoitteekseen: “Se asenne on auttanut paljon kehittymisessä varsinkin musiikin saralla.”.

Kuva: Hilja Mustonen

Ruohonen oli AFS-vaihtovuoden jälkeen puoli vuotta yliopistovaihdossa Japanissa. Hän loi sinä aikana paljon kontakteja paikalliseen urbaanin musiikin skeneen. Tarkoituksena olisi tulevaisuudessa tehdä levy-yhtiön kanssa promomatka Japaniin ja mahdollisesti tehdä yhteistyötä paikallisten artistien kanssa.

Vaihtovuosi ja uuden kielen oppiminen rikastutti Ruohosen elämää ja ajatusmaailmaa monin tavoin: “Vaihto-oppilasvuoden ansiosta minulla on nykyään toinen läheinen maa ja kulttuuri, jonne on aina helppo palata. Opin, että maailman voi nähdä ja kokea todella erilaisilla tavoilla.”.  Hän kokee japanin kielen antaneen hänelle perspektiiviä ja uusia näkökulmia myös suomenkielen käyttämiseeen: “Rap-artistina kieli ja sen logiikka sekä lainalaisuudet ovat tärkeimmät työkaluni. Kielen kautta ihmiset hahmottavat maailmaa ja japanin kieli on näyttänyt minulle vaihtoehtoisen tavan tarkastella todellisuutta, mikä on mielestäni erityisen arvokasta.”

Vaihtovuonnaan Ruohonen alkoi kirjoittaa pöytälaatikkoon riimejä. Se on aina ollut hänelle väline purkaa turhautumista. Ruohonen on saanut paljon huomiota avoimesti feministisellä sisällöllään ja ei pelkää ilmaista mielipidettään. Hän kertoo aina identifioituneensa feministiksi. Tämä juontaa juurensa jo lapsuuteen, sillä hänen äitinsä toimi Naisasialiitto Unionin hallituksessa jo Kirsikan syntyessä tähän maailmaan: “Sen takia en myöskään koskaan ole arastellut tuoda mielipiteitäni esiin erityisesti tasa-arvoasioissa, mikä esimerkiksi erittäin patriarkaalisessa Japanissa ei aina ollut järkevää.”

Jossain vaiheessa hän havahtui siihen, että hänen kuuntelemastaan rap-musiikista puuttui naisten ääni. Tarpeesta tehdä itse tehdä sellaista musiikkia, jota hän oli pitkään kaivannut, syntyi Adikia.

Mitä Ruohonen toivoo ja odottaa tulevaisuuden AFS:ltä? “Toivoisin, että AFS jatkaa tärkeää työtään ja auttaa nuoria tutustumaan uusiin kulttuureihin ja sitä kautta laajentamaan omaa ajatusmaailmaansa. Toivoisin myös, että AFS ottaisi rohkeasti kantaa suvaitsevaisuuden ja monikulttuurisuuden puolesta.”

Lopuksi artisti antaa neuvon vaihtoon lähtemistä miettiville tai lähteville nuorille: “Jos sinulla vain on mahdollisuus lähteä vuodeksi vaihto-oppilaaksi tartu siihen. Lähde vuoteen avoimin mielin ja valmistaudu oppimaan paljon itsestäsi sekä maailmasta. Itse lähdin vaihtoon todella takki auki, mutta koska luotin itseeni, olin otin huomioon muut ja olin avoimen kiinnostunut kaikesta uudesta, pärjäsin todella hyvin.”

Adikia työstää parhaillaan toista albumiaan. Hänet pitää kiireisenä myös Matriarkaatti -podcast ja Matriarkaatti -klubi, joita hän vetää Mon-salan kanssa. Adikiasta kirjoitti vähän aikaa sitten muun muassa Helsingin Sanomat.

Oletko sinäkin AFS-alumni? Lisää AFS-kokemuksesi LinkedIniin!

 -Lilli Innanen, Jäsentiedotetiimi