70-VUOTIS JUHLAVIIKONLOPPU 26-27.10.2018

“Kaikilla ihmisillä on kykyä muuttaa maailmaa, mutta kaikilla ei ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia siihen. Maailma ei ole oikeudenmukainen ja yhdenvertainen.

Meidän etuoikeuksista nauttivilla on velvollisuus käyttää asemaamme vahvistaaksemme oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta yhteiskunnassamme ja maailmassa.

Kuten ei apartheidin aikaisessa Etelä-Afrikassa, ei nykymaailmassa missään voi olla neutraali. Meistä jokainen on aina joko sortajan tai sorrettujen puolella.” 

Riikka Jalosesta tuli rauhankasvattaja AFS:n lähettämänä vaihto-oppilaana Etelä-Afrikassa vuonna 1996. 18-vuotias Jalonen opiskeli Kloofin yläluokkaisessa ja valkoisessa koulussa maan ensimmäisten vapaiden vaalien jälkeisenä lukuvuotena ja pääsi tarkastelemaan poliittisen systeemin ja kulttuurin muutosta autiopaikalta. Samalla hän todisti miten pelko ja epäluulo vaikuttaa yhteisöihin ja yksilöihin ja miten vaikeaa rikkoutuneen luottamuksen uudelleen rakentaminen on.

Kokemus vaikutti vahvasti Jalosen maailmankuvaan sekä koulutus- ja työpaikkavalintoihin. Jalonen on työskennellyt koko aikuisikänsä yhdenvertaisuuden, rauhan ja demokratian edistämiseksi kansalaisjärjestöissä ja oppilaitoksissa Suomessa ja maailmalla. Tällä hetkellä hän työskentelee Rauhankasvatusinstituutin toiminnanjohtajana. Jalosen työtä kuvaa vahva sitoutuminen normeja kriittisesti tarkastelevaan anti-rasistiseen työotteeseen ja tahto ja kyky muuttaa valtarakenteita ja erilaisten ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä ja yhteiskunnassa. Jalonen on työskennellyt nuorisotyön ja  kasvatuksen alalla ja rauhanprosesseissa mm. Venezuelassa, Sri Lankassa, Palestiinassa ja Nepalissa.

“Kaikki konfliktit voidaan ratkaista, jos on poliittista tahtoa ja taitoa.”

“Ulkomailla asuminen on vaikuttanut ratkaisevasti siihen miten katson maailmaa, mitä haluan oppia tai mitä arvostan. Arvostan suvaitsevaisuutta ja ihmisen erilaisuutta. Katson maailmaa tällä hetkellä huolestuneena, mutta optimistina uskon, että asiat järjestyvät – eivät ehkä niin kuin me suunnittelemme, mutta jollain tavalla asiat ratkeavat. Luotan nuoriin ja tulevaan, fiksuun sukupolveen. Muutokset ovat myös mahdollisuus.”

Elina Lehtinen on konfliktinratkaisujärjestö CMI:n viestintäjohtaja. Taustaltaan Lehtinen on toimittaja. Hän on vaihto-oppilasvuotensa lisäksi asunut kahdeksan vuotta ulkomailla (kuusi vuotta Bostonissa, Yhdysvalloissa ja kaksi vuotta Dohassa, Qatarissa). Lehtinen suoritti toisen maisterin tutkinnon USA:ssa (Harvard MPA).

Mikä vapaaehtoistoiminnan kenttää myllertää ja muovaa? Mitkä ovat tulevaisuuden osallistumisen muotoja?

Kansalaisareenan toiminnanjohtaja Leo Stranius tulee seminaariin kertomaan tulevaisuuden kansalais- ja vapaaehtoistoiminnasta. 

“Perinteisesti vapaaehtoistoiminta on kiinnittynyt vakiintuneisiin järjestöihin ja organisaatioihin. Uusien osallistumismuotojen luonteena on projektimaisuus, väliaikaisuus ja kevyt sitoutuminen sekä verkon kautta toimiminen.”

Stranius on aiemmin työskennellyt mm. Luonto-Liiton ja Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtajana sekä yritysmaailmassa tietoliikennealalla.

Hänen silmiään on avannut merkittävästi esimerkiksi toimiminen vapaaehtoisena Latinalaisessa Amerikassa Perussa.

“Yksilön merkitys yhteiskunnassa tulee kasvamaan”

Johtamisesta puhutaan paljon, mutta miten itseä johdetaan? Tästä meille tulee puhumaan vuoden 2017 Future Leaders -stipendiaatti, Väinö Mehtola.

Kuinka epämukavuusalueella toimiminen kiepautetaan tärkeäksi työelämätaidoksi?

Kaisu Karvala on ponnistanut urallaan eteenpäin pelkäämättä epämukavuusaluetta aina Ranskan AFS-vuodesta lähtien, päätyen muun muassa Los Angelesiin AngryBirds -leffan markkinointisuunnitelma- ja jakelusopimusneuvotteluihin, jotka kattoivat 88 maata. Nykyisin Karvala on viestintä- ja konsulttitoimisto Fipran osakas.

Karvala tulee seminaariin puhumaan siitä, miten epämukavuusalueella olemisen oppiminen on ollut merkittävä taito työelämässä.

Hänellä on pitkä kokemus kansainvälisistä PR-, viestintä- ja markkinointitehtävistä isoissa yrityksissä kuten Teliassa, Roviolla ja nykyisin Fipralla. Lisäksi tämä piinkova urainainen on kartuttanut vapaaehtoiskokemusta AFS:n hallituksen jäsenenä.

Kansainvälisyys kannattaa

Samu Seitsalon koko 20 vuoden työura on liittynyt kansainvälistymisen edistämiseen. Hän oli jo 90-luvun alussa mukana kampanjoimassa Suomen EU-jäsenyyden puolesta. Pitkä kokemus on auttanut ymmärtämään suomalaista koulutusta ja sen vahvuuksia.

Seitsalo on Opetushallituksen kansainvälistymispalveluiden johtaja.   

“Se, että minulla on näin vahvat ja positiiviset kansainvälisyyskokemukset johtuu lopulta siitä, että olen keskiluokkaisesta, akateemisesta ja monikulttuurisesta perheestä jossa minua kannustettiin aina kurkistamaan aidan toiselle puolelle ja kiipeämään sen yli.”

Vihreiden kaupunginvaltuutettu Diarra tulee seminaariin panelistiksi. Paneelissa keskustellaan siitä, miten nuoresta tulee vaikuttaja? Mikä voimaannuttaa ja mikä lannistaa? Mitä esteitä nuorten vaikuttamistyölle yhä on? Missä ja miten voi vaikuttaa?

Fatim kirjoittaa: “Itse kuulun kansainvälisyyden kultapossukerhoon: opin kotona kahta kieltä, pääsin kansainväliseen kouluun, jossa minulle annettiin taas tarjottimella lisää kieliä ja positiivista asennetta kansainvälisyyttä kohtaan. Lukiossa lähdin vielä vaihtoon Kanadaan. Vaihtarivuoteni herätti mussa poliittisen kipinän ja palattuani Suomeen lähdin mukaan opiskelijapolitiikkaan. Ehkä ei niin kovin yllättäen opiskelijapolitiikka vaihtui myöhemmin EU politiikkaan ja julistauduin federalistiksi parikymppisenä.

25-vuotiaana lähdin vapaaehtoishommiin Senegaliin. Into politiikkaan ja kansainvälisyyteen on lopulta muodostunut ammatikseni. Olin edellisessä työssäni EU-edunvalvonnan asiantuntijana selitin EU:n politiikkaa suomalaisille toimijoille. Nykyisin työskentelen kansainvälissä viestintäkonsernissa, jossa työpöydälläni on niin EU:n kuin Suomen poliittiset kysymykset.

Minulle on itsestäänselvyys käyttää, lukea, kirjoittaa ja puhua päivittäin monia kieliä. Kysymys onkin, miksi suhtaudun kansainvälisyyteen näin vaivattomasti. Koska olen onnekas. Se, että minulla on näin vahvat ja positiiviset kansaivälisyyskokemukset johtuu lopulta siitä, että olen keskiluokkaisesta, akateemisesta ja monikultuurisesta perheestä jossa minua kannustettiin aina kurkistamaan aidan toiselle puolelle ja kiipeämään sen yli.

“Emme voi valita olosuhteet joihin synnymme ja kasvamme, mutta se ei määrittele meidän tulevaisuutta.  Meidän pitää varmistaa että jokaisella on mahdollisuus saada kirjoittaa oma tarinansa”

Ahmed tulee seminaariin panelistiksi. Paneelissa keskustellaan siitä, miten nuoresta tulee vaikuttaja? Mikä voimaannuttaa ja mikä lannistaa? Mitä esteitä nuorten vaikuttamistyölle yhä on? Missä ja miten voi vaikuttaa?

Ujuni Ahmedin juuret ovat nuoriso- ja sovittelutyössä alaikäisten riita- ja rikosasioissa.  Hän toimii kehitysyhteistyöjärjestö Suomen World Visionilla asiantuntijana sekä perustamassaan Fenix Helsinki-järjestössä toiminnanjohtana että  maahanmuuttajanaisten ja tyttöjen ihmisoikeuksien asiantuntijana.

“Yhteisöihin kohdistuva ja niistä lähtöisin oleva työ, sekä työni World Visionilla, on auttanut ymmärtämään vahvemmin sen että meillä myös Suomessa ihmisiä joiden arki ei välttämättä niin paljon poikkea joistain lähtömaista (jos ei otetaa ympäristöä ja rauhaa huomioon). Kun tarkastelee esim. silpomista tai muita kulttuurisidonnaisia ihmisoikeusloukkauksia, niin kyllä ne elävät vahvasti vielä täällä perinteenä monissa maahanmuuttajayhteisöissä. Se kasvattaa kuilua yhteiskunnassa. Kun mietin meidän Suomen World Visionin työtä kohdemaissamme – aina slummilapsista äiteihin, niin lähtökohdista riippumaton mahdollisuus muutokseen ja vaihtoehtoiseen elämään on jotain minkä pitäisi olla kaikille mahdollista. Tämän väitteen takana seison, sillä se on auttanut minua kovasti eteenpäin.”

Tärkeintä maailman näkemisessä on ihmisten kohtaaminen ja siitä kumpuava yhteisen ihmisyyden kokemus: meillä on niin paljon enemmän yhteistä, kuin mikä meitä erottaa.

Puumalainen opiskelee yleistä valtio-oppia maailmanpolitiikan tutkimuksen linjalla Helsingin yliopistossa. Hän on myös AFS-alumni: hän vietti vaihtovuotensa Etelä-Afrikassa 2013-14.

 ”Uteliaisuus, ennakkoluulottomuus ja tuumasta-toimeen -asenne ovat avaintekijöitä kansainvälisellä urapolulla”

Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus ovat kiehtoneet Johan Lunabbaa läpi koko aikuisiän. Sveitsissä vietetyn vaihto-oppilasvuoden kokemukset ja karttunut itsevarmuus loivat oivallisen ponnahduslaudan kohti monipuolista kansainvälistä työuraa, jonka punaisena lankana on ollut kansainvälisten yritysten yritysvastuun kehittäminen.

Johanilla on pitkä kokemus liikejohdon konsultoinnista sekä yritysvastuun johtotehtävistä. Nykyisin hän johtaa Stora Enson globaalia yritysvastuutyötä.

Miten saada kaikki mukaan yhteiskuntaa kuvaavaan keskusteluun? Miten asioihin vaikutetaan?

Tästä aiheesta tulee puhumaan kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu  Saara-Sofia Sirén.

Ehdottomuuksien, äärimmäisyyksien ja sosiaalisen median aikakaudella pienet, mutta äänekkäät ryhmät voivat saada kokoaan enemmän tilaa näkemyksilleen.

Oikeasti asioihin vaikuttaminen ja omien näkemysten esiin tuominen on kovaa työtä: on osattava heittäytyä, perustella ja innostaa muita mukaan. Osallistuminen keskusteluun vaatii rohkeutta, mutta samalla hiljaakaan ei voi olla.

Toimiva kansalaisyhteiskunta on keskeinen osa hyvää demokraattista järjestelmää. On tärkeää, että jokainen löytää oman paikkansa yhteiskunnassa ja kokee mahdollisuuden vaikuttaa niihin asioihin, joita pitää tärkeänä. Yhteiskuntaa kuvaavaan keskusteluun tarvitaan meitä kaikkia.

Sirénin työssä kansanedustajana kansainvälisyys näkyy erityisesti ympäristöpolitiikan ja demokratiatyön kautta.

Sirén toimii Itämeren parlamentaarikkokonferenssin (BSPC) Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtajana, puolueiden kansainvälistä demokratiatyötä edistävän Demo ry:n varapuheenjohtajana, sekä Kehityspoliittisen toimikunnan varapuheenjohtajana.

Suomen AFS:n puheenjohtaja Anni Siltanen avaa seminaarin.

Anni Siltanen on myös EFIL:in puheenjohtaja ja päivätyössään työskentelee asiantuntijana kemianteollisuudessa tulevaisuuden osaamiseen ja teollisuuden vetovoimaan liittyvien asioiden parissa.